Kolme pientä ponia

Olipa kerran 3 pientä ponia. Heidän nimensä oli Sulevi, Hemuli ja Vekku. Sulevi oli rauhallinen vanhus jolta oli kylläkin ajan saatossa tippunut molemmat korvat. Vekku oli myös vanhus, mutta kuitenkin nuorempi kuin sulevi. Vekku oli rauhallinen, mutta joskus nimensä veroinen vekkuli. Hemuli oli puolestaan nuori ori-poika. Hän piti myöskin sienistä. Monta kertaa oli ollut lähellä, ettei Hemuli olisi haukannut myrkky sientä. Siinä tilanteesa oli tietenkin rynnännyt super Sulevi ja super Hemuli paikalle. Hemuli oli myöskin suhteellisen villi: se nimittäin pukitti sanasta porkkana. Sulevin ja Vekun mielestä se oli tosi "hömelöä" eli typerää. Vaikkei Sulevi itsekkään sen parempi ollut. Hän nimittäin pukitti aina kun joku sanoi omena. Usein ihmeteltiin, miten hän voi edes kuulla puhetta ja muita ääniä, kun ei edes korvia ole. Vekulla ei kummallisia tapoja ollut. Mutta näin tämä kummallistakin kummempi poppoo eli onnellisina elämänsä loppuun asti.

Ida Malmberg